LUONNONSAVEA – PUNASAVEA – löytyy miltei kaikkialta maamme maaperästä. Luonnossa savi on väriltään harmaa. Hapettavassa poltossa savi muuttuu punertavaksi. Sen saavat aikaan maaperämme runsaat rautayhdisteet. Pelkistävässä poltossa savi muuttuu mustahkoksi.
PUNASAVEA löytyy järvien ja jokien rannoilta, pelloilta ja ojista. Punasavesta valmistetaan rakennustiiliä, kattotiiliä, lattialaattoja, salaojaputkia, käyttö- ja koristekeramiikkaa. Sitä käytetään myös ekologisena materiaalina sisä- ja ulkoseinien rappaukseen.
PUNASAVEA voi muovailla käsin käyttäen eri käsityömenetelmiä. Sitä voi mm dreijata, konemuovata, prässätä kipsimuottiin ja valaa. Hienojakoisen rakenteensa johdosta se on hyvin plastinen savi ja kuivuessaan se on herkkä halkeilemaan. Lietetystä punasavesta valmistetaan engobeja saviesineiden koristelemiseen.
Punasavi toimii korkeissa poltoissa sellaisenaan muodostaen tummanruskean lasituksen. Sitä voidaan käyttää osana lasitusraaka-ainetta, jolloin se muodostaa esimerkiksi pelkistyspoltossa celadon-lasituksen. Sitä voidaan sekoittaa muihin saviaineksiin värinantajana. Kiillotettuna ja mustasavustettuna saadaan aikaan kauniita mustia taide-esineitä.
Paikkoihin missä punasaviesiintymiä on ollut runsaasti on 1700 – 1900-luvuilla perustettu lähes 160 tiilitehdasta. Viimeisimmät täällä Etelä-Suomessa toimineet tiili- ja punasavituotteita valmistavat tehtaat olivat KERA OY 1917 – 1958 ja Kupittaan Savi Oy 1921-1969.
Aino Eeronheimo · Anna-Kaisa Haanaho · Eva Spoof · HAMK-oppilaat · Iiri Repo · Ilma ja Tor Berglöf · Jari Vesterinen · Katja Kotikoski · Katriina Nuutinen · Lea Sarasjoki · Leena Mäki-Patola · Maarit Mäkelä · Mari Paikkari · Miia Kallio · Mira Niittymäki · Mirja Niemelä · Nina Ekström · Päivi Keski-Pomppu · Heidi Puumalainen · Piia Jalkanen · Päivi Rintala · Riitta Talonpoika · Sami Rinne · Sanna Rintalaulaja · Sirkka-Liisa Sarasjoki · Sofie Hägerström · Soile Paasonen · Tiia Matikainen · Tuuli Somma · Viivi Varesvuo
