KONKREETTISTA
Irma Weckman kasvoi maalaismaisemassa Nurmijärvellä. Kynnöspeltojen sinisenä kiiltelevä savimaa houkutteli jo lapsena kokeilemaan muovailemista. Keramiikan kipinä eli harrastuksena, kun nuori nainen ryhtyi opiskelemaan kasvatustieteitä ja sosiaalialaa ja työskenteli sosiaalityöntekijänä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
Taideteollinen korkeakoulu ja sen keramiikkataiteen osasto oli viimein vuorossa aikuisopiskelijalle 1979. ”Opiskelin Kyllikki Salmenhaaran opastuksella hänen viimeisinä työvuosinaan. Hän oli keramiikkataiteen opetuksen uudistaja.”
Opinnäytetyön Irma Weckman teki häränverilasitteista. ” Häränverilasitteen oikullisuus ja vaativuus tekee siitä niin kiehtovan. Pelkistävän polttotavan vaikutuksesta kuparin vihreä väri muuttuu punaiseksi.” Saamiaan tuloksia hän on hyödyntänyt käyttöesineissä ja uniikeissa keramiikkateoksissaan koko työuransa ajan. ”Tulella polttamisen rinnalla myös maa ja kivi ovat läsnä keraamikon työssä koko ajan. Kivi rapautuu ja siitä tulee savea. Kävelemme savimaalla ja samasta materiaalista valmistetaan käyttöesineitä.” Erilaisista polttotavoista Weckmania viehättää eniten maakuopassa tapahtuva primitiivinen mustasavustus.
Irma Weckman on käyttänyt samanarvoisesti eri materiaaleja kivitavarasta punasaveen ja työskennellyt eri tekniikoita yhdistäen. Työskentelyn lähtökohtana ovat usein luonnon muodot, kuten eksoottiset hedelmät. Ne tulivat vastaan erityisesti työmatkoilla Karibialle.
Irma Weckman perusti Helsingin Kaapelitehtaalle Keramiikkakeskus Septarian, jota hän johti 1990–2005. Galleria Septarian ensimmäinen oma näyttely sai nimensä öisestä työskentelystä. Lavoro nero viittasi myös mustasavustuksen mahdollisuuksiin.
Saven olemusta Weckman on tutkinut hauraissa, osittain särkyneissä teoksissa. Sitä kautta on myös kaiken katoavaisuus tullut havainnolliseksi. Ekologisista lähtökohdista syntyi maatuva uurna. Sitä hän on tilauksesta valmistanut hautauksia varten, mutta käyttänyt myös elementtinä monissa merkityksellisissä tilateoksissa.
Monipuolinen kokemus taiteellisesta työskentelystä on saattanut Irma Weckmanin osallistumaan kymmeniin näyttelyihin Suomessa ja maailmalla. Rinnakkain taiteellisen työskentelyn kanssa hän on toiminut keramiikan opetustyössä. ”Oma luova työskentely on ollut minulle ensisijaisen tärkeää ja opetustyön ehdoton edellytys.”
Kuva: Julia Weckman
