GOLDEN RAKU – LIMITED EDITION
Björn Weckströmin ja Karin Widnäsin yhteistyö
Pienenä poikana Björn Weckström maalasi palavalla innolla lapsuudenkodissaan Temppelikadulla, ja teoksia kertyi lattiasta kattoon. Merenrannasta kaivamastaan sinisavesta hän muotoili pienikokoisia veistoksia. Weckström osoittautui taiteellisesti lahjakkaaksi jo lapsena. Ilmassa olleet merkit antoivat enteillä, että elämänura löytyisi muotoilijana ja kuvanveistäjänä.
Keramiikkataiteilija Karin Widnäs on aina ihaillut Weckströmin veistoksia ja koruja. Hän sai ajatuksen ehdottaa keramiikan tekemistä yhteistyönä. Kun kaksi intohimoisesti luovaan prosessiin suhtautuvaa taiteilijaa yhdistävät näkemyksensä, syntyy jotain ainutlaatuista.
Ehdotus yhteisestä keramiikkaprojektista oli Weckströmin mielestä inspiroiva ja mielenkiintoinen. Hän saapui KWUMiin mukanaan kipsistä veistetyt 6–12 senttiä korkeat naishahmot, jotka olivat pienen puulaatikon sisällä. Karin Widnäs valmisti kipsimuotit hahmoista, joista voi vaistota Etelä-Meksikossa eläneiden olmeekkien ja Meksikon ylätasangoilla eläneiden atsteekkien veistotaiteen olleen inspiraation lähteenä. Samanlaisia hahmoja Weckström on veistänyt suurikokoisina Espoossa sijaitsevan ateljeekotinsa puutarhaan.
Yhdestä teoksesta Weckström halusi neliönmuotoisen, korkean maljakon ja sen sivuille pitkänomaiset naishahmot. Kahden muun aiheeksi lammet, toisen muotona neliö ja toisen pyöreä. Lampien rannoilla on niin ikään istuvat naishahmot. Weckström määritteli lampien läpimitat. Hänen kätköistään löytyi vielä naista esittävä pienoisveistos, joka seisoo neljännessä teoksessa antiikkista puukaukaloa muistuttavan lammen reunalla. Näiden määritelmien jälkeen Karin Widnäs sai vapaat kädet omaan taiteelliseen työskentelyynsä. Hän kehitti ns. ”mattarakun” jo aiemmin muotoilemiinsa Toivesaariin, joissa lopputulos on toisinaan kullanhohtoinen. Björn Weckströmin teoksissa tunnusomaisin väri on kulta. Siitä syntyi Karin Widnäsille ajatus kehittää GOLDEN RAKU.
Molemmat taiteilijat ovat yhteistyön tulokseen erittäin tyytyväisiä. ’’Tämä matka on ollut minulle hyvin antoisa – keramiikassa oppii aina uutta’’, sanoo Karin Widnäs.
STONEHENGE
Nuutajärven tehtaanjohtaja Jorma Tallgren kutsui Björn Weckströmin vuonna 1976 tekemään lasia Nuutajärvelle. Tallgren oli esittänyt kutsun kertomatta siitä Kaj Franckille, joka oli tehtaan taiteellinen johtaja ja suuri auktoriteetti.
Tehtaan johdossa ajateltiin, että varsinkin taidelasipuolelle tarvittiin valovoimainen uusi taiteilija. Weckström oli kansainvälisesti tunnettu ja hänen ajateltiin tuovan julkisuutta lasitehtaalle.
Weckström oli lasihytissä puhaltajina työskennelleiden Jaakko Niemen ja Olavi Nurmisen opissa. He neuvoivat lasin tekoa ja Weckström pääsi siihen nopeasti sisälle. Weckström teki Nuutajärven taidelasimyyntiin ja omaan galleriaansa uniikkia taidelasia, joka poikkesi valtavirrasta. Lisäksi sarjatuotantoon syntyi mm. Himalaja- ja Everest-lasistot sekä Kanerva-sarja. Weckström lopetti lasin puhalluttamisen Nuutajärvellä 1983.
Weckström palasi lasin pariin vuonna 2010, jolloin syntyivät Stonehenge I -lasiveistokset Iittalassa lasialan ammattilaisille järjestetyssä workshopissa, jossa taiteilija ohjasi teosten syntyprosessia. Veistoksista järjestettiin näyttely Galleria Brondassa huhti–toukokuussa 2010.
Riihimäellä lasinpuhaltajamestari Kari Alakosken ja lasinpuhaltaja Marja Hepo-ahon kanssa 2016 syntyneet Stonehenge II -teokset jatkoivat aiempien teosten pelkistettyä muotokieltä. ’’Vielä kerran Stonehengen arkaainen monumentaalisuus sekä uudistumista ja puhdistusta symboloiva portti inspiroivat minua suunnittelemaan veistoskokoelman lasista’’, sanoi Weckström Galleria Mafka & Alakoskella pidetyn näyttelyn avajaispuheessaan.
Weckström tunsi polttavaa tarvetta palata Stonehenge-teemaan vielä 2019, jolloin syntyivät Stonehenge III -veistokset. Ne olivat ensimmäistä kertaa esillä vuonna 2021–22 Didrichsenin taidemuseossa järjestetyssä Weckströmin yksityisnäyttelyssä.
Innoituksensa veistokset ovat saaneet Stonehengesta, joka on Englannin Wiltshiressa sijaitseva esihistoriallinen monumentti. Se on 1500 vuotta käytössä ollut megaliiteista koostuva neoliittinen ja pronssikautinen kivikehä, jonka rakentaminen aloitettiin noin 3000 eaa.
Kuva: Kalevalakoru Oy / Mikko Rasila
